Ottensheim-Bad Leonfelden

Ollaan lähellä Tsekin rajaa. Matka tänne on tullut isoja mäkiä ja maalaismaisemaa pitkin. Ylämäkiä ja alamäkiä,peltoja ja metsää.
Matka jatkuu kohti Cesky Krumlovia, joka on Unescon maailmanperintökohde. Saa nähdä millainen nettikäytäntö siellä on ja miten päivitykset onnistuvat. Nyt meillä on ollut Itävallasta ostettu nettiliittymä.

Kohlbachmuhle-Ottensheim

Aamulla herätessä maa oli täynnä etanoita öisen sateen jälkeen. Niitä löytyi myös Maukan makuualustan alta,teltan seinästä,Kimmon kengästä ja ruokailuvälinepussista.Yksi oli valmiina paistinpannussa!

Lähdettiin ajamaan pitkin Tonavan rantaa. Maisema oli aika yksitoikkoinen:jokea ja korkeat mäet ympärillä. Ainakin oli rauhallista. Yhdessä kohtaa mentiin pyörälossilla 5km,kun pyörätietä ei ollut. Matka maksoi 5e/hlö. Pyöräpaatteja oli muuallakin. Meidän Tonava-ajelu päättyi,kun olisi pitänyt jatkaa paatilla matkaa. Sen jälkeen noustiin halvatun iso mäki ylös n.300m. Että niin syvällä se Tonava virtaa.

Laskettiin mukavasti alaspäin ja nyt ollaan vähän rähjäisellä,mutta halvalla 10e leirintäalueella Linzin lähistöllä. Lehmänpaska haisee niinkuin on haissut koko ajan Itävallassa,jossa taas ollaan. Täällä pelloille levitetään lietettä. Ajokilometrejä 60,veneellä 5.

Obernberg-Passau-Kohlbachmuhle

Istun tässä Itävallan ja Saksan rajalla. Passaun linnat ja hienot kirkon tornit näkyy vähän matkan päässä.

Joku km taaksepäin ajettiin hienon barokkikaupungin Schärdingin läpi. Siellä oli näkyvissä kesäkuisen tulvan merkit.Tulva oli käynyt korkeimmalla kuin koskaan ennen. Ei ihme,että kaupungin joenpuoleinen sivu on rakennettu muuriksi.

Matka jatkui Passauhun ja sieltä Tonavan vartta pitkin Obernzellin ohi tänne leirintäalueelle.
Passau on upea vanha kaupunki ja siellä olisi varmasti paljon tutkittavaa. Joet Inn ja Tonava yhtyvät siellä toisiinsa. Pyörämatkailijoita näkyi tosi paljon,myös viimeöiset Sveitsin matkaajat,joiden kanssa juteltiin. Hintataso on taas mukavan alhainen Itävallan jälkeen.

Tänään on ollut raskas päivä,vaikka kilometrejä tuli vaan 64.Kaupunkimatkailu väsyttää! Valitettavasti kuvat eivät jostain syystä lataudu blogiin,lisään niitä joskus myöhemmin.

Salzburg-Obernberg

Ei mikään maistu niin hyvälle kuin kylmä  Original Oettinger Radler Bier-Mischgetränk 79km jälkeen helteessä. Lähdettiin jo 7.30, mutta pian ilma lämpeni.

Maisema muuttui totaalisesti tänään; nähtiin Itävallan järviseutua ja isoja peltoaukeita. Ajeltiin ylänköseutuja. Myös kylät muuttuivat vähemmän koristeellisiksi; nämä pitää tirolilaisia varmaan pröystäilijöinä :)

Nähtiin hauskoja isoja puisia haikaroita ilmoittamassa lapsen syntymästä. Strategiset mitat ja nimi
oli kerrottu.

Hintataso tuntuu olevan kahviloissa Suomen hinnoissa,mutta onneksi olut on halpaa ;)
Tirolin kahvilahinnat oli halvempia.

Ramsau-Salzburg

Huh hellettä! Aamulla vuorilla oli heti kuuma ja nyt kun ollaan alhaalla on tosi kuuma. Sanottiin heihei Alpeille.

Ramsaun seutu oli upean näköistä seutua,siellä on Kimmo mukaan Alppien pohjoisin jäätikkö. Vaellusreittejä on paljon ja luonnonsuojelualue vähän alempana. Kävimme katsomassa Königseetä,joka on vanha nähtävyys. Se on vihreävetinen vuonojärvi.

Nyt on 35 varjossa, joten ei kiinnosta muut kuin loikoa varjossa.

Illalla jaksettiin käydä vielä cityssä ihmettelemässä Mozart-hypetystä. Sää oli niin lämmin, että kierros jäi aika pieneksi :) Illaksi löytyi kylmää proseccoa! Leirintäalueemme toivottaa pyöräilijät tervetulleiksi ja vieressämme onkin ranskalainen pyöräpariskunta ja yksinäinen miesmatkaaja.
51km tänään.

Söll-Ramsau 25.7.

Kauniiden maisemien päivä.Ensin ajettiin monen tirolilaiskylän halki,välillä autotietä ja taas pyörätietä. Kylät olivat toinen toistaan vauraampia ja kukat mahtavia parvekkeilla.

St Johans oli kylien keisari mahtavine talon seinässä olevine maalauksineen.Nahkahousut ja tirolilaishatut oli alennuksessa!

Pyörätie seurasi kirkasta alppijokea ja kun tultiin Saksan puolelle,se huononi hiekkatieksi. Sitten ajettiinkin taas rekkojen kanssa autotiellä.Loppumatka oli aika rasittava,kun noustiin yli 800m tänne Ramsauhun. Leirintäalueelta sai onneksi kylmää olutta! Ajokilometrejä 75 ja nousua taisi tulla 800m päivän kuluessa.

Sähkövehkeiden virta on aika lopussa,voimapankki varastettiin nimittäin Voldersissa :( Ollaan leirintäalueiden ja aurinkosähkön varassa.

Volders-Söll

Tänään ajettiin seuraillen joenvartta pyörätietä pitkin. Nähtiin monta sähköpyörää ja paljon pyöräretkeilijöitä.

Reitin varrella oli kivoja kyliä ja maisemia. Yhdestä kohtaa laskettiin 9 kirkontornia...Kirkkoja,krusifikseja ja kappeleita on joka välissä. Kirkonkellot soittaa paljon ja usein.

Käytiin katselemassa Rattenbergin pientä kaupunkia, jossa oli lasinpuhalluspuoteja. Nyt ollaan Söllissä kalliilla asuntovaunuleirintäalueella,jossa oli enää yksi leiriytymispaikka jäljellä. Huomenna lähdetään kohti Salzburgia Saksan kautta. Kilometrejä tuli 68.

Heiming-Volders

Lähdettiin jo klo 8 ajelemaan,koska oli taas hellettä luvassa. Hieno pyöräpäivä alamäkiajelua. Suurin osa päivästä ajettiin joenvarren pyörätietä,välillä moottoritien ja joen välissä. Mahtavaa ajella pitkät matkat opastettua reittiä pitkin.

Innsbruckissa käytiin vain piipahtamassa. Siellä oli hirveesti turisteja ja kuuma. Kaunis vanha kaupunki ja kivan näköinen paikka vuorten lähellä.

Nyt ollaan hienolla Schlosscampingillä Voldersissa vanhan linnan ja kylän  vieressä.Ilmainen netti! Leirintämaksu 20e. Kilometrejä  66.

Täällä myydään hyvää 2% olutta,jossa osa on sitruuna- tai yrttilimsaa. Olut muutenkin hyvää ja halpaa!

Sölden-Heiming 23.7.

Tänään päätettiin pitää vähän rauhallisempi päivä raskaiden nousupäivien jälkeen.
Olimme Söldenin leirintäalueen viimeisellä telttapaikalla asuntoautojen vieressä. Hintaa yölle tuli 30e. Kaikki oli erittäin siistiä ja ympäristöasiat oli hyvin huomioitu kierrätyksineen. Sölden vaikutti tosi turistipaikalle.

Sitten lasketeltiin reilu 40km alaspäin. Nähtiin iso rekka kyljellään erään alamäen silmukkamutkassa ja monta isoa alkukesän rankkasateista tullutta  maanvyörymää joenvarren vuorilla.

Kaikenlaista urheiluaktiviteettiä olisi tarjolla,mutta me taidetaan nyt viettää siestaa tässä reilu 30  asteen helteessä ison hopeapajun alla leirintäalueella. Pari viime päivää onkin noustu monta tuntia rinteessä 4-5 km tuntivauhtia.

Varusteista sen verran,että kevyt matkaa varten hankittu Primus Eta Solo-keitin ei ole kovin toimiva.Se kaatuu helposti ja kattila-osa irtoaa huonosti polttimo-osasta.

Jos joku miettii paljonko pakkauksemme painavat,niin tiedoksi että Maukan molemmat laukut painavat yhteensä n. 13kg ja Kimmon reilut 20kg.

Meillä oli Italiassa Kimmon työkaverilta ilmainen nettiyhteys.Nyt Itävallassa ollaan leirintäalueiden wifien varassa,eikä aina viitsi maksaa niistä.Täälläkin tunnin nettiyhteys maksaisi 5e!

Moos-Sölden (Itävalta)

Aamulla herättiin ja syötettiin vieressä laiduntavia vuohia.Sitten alkoi työpäivä! Noustiin hienoa vuorenrinnettä kauniissa alppimaisemassa aina 2500 m asti!! On se uskomaton fiilis,kun pyörällä vingertää niin ylös.Matkalla juotiin cappuccinot ja syötiin mansikkakakkupalat ja struudelit,että jaksaa. Moneen taloon meni omat hissit ja maitotonkatkin kulkee vaijerihisseillä.
Virta loppui kännystä niin että kaikkea ei nyt ole tarjota tästä päivästä.
Huipulla vaihdettiin Itävallan puolelle. Ja sitten alas. Mukavaa on täällä,kun useimmat pyöräilijät moikkaa.Gruss Gott,Salves tai Hallo.
Nyt ollaan Söldenin upealla leirintäalueella nassut täynnä pastaa ja makkaraa. Nousua n. 1600m, kilometrejä 50!

Vipiteno-Jaufenpass-Moos vuorenrinne

21.7.Sikapäivä! Noustiin aamupäivällä kilometri korkeutta,että päästiin passolle 2100 metriin. Oli aika hikistä hommaa 15km. Älytön määrä moottoripyöriä,avoautoja ja tavallisia autoja pörräsi ohi. Sitten seurasi tietysti alamäki.Ja kuinka ollakkaan laskettiin alemmas,mistä oli lähdetty! Hullun hommaa! Koska edessämme on 2500m korkea pättäre jatkoimme matkaa hetken levähdettyä- ylöspäin. Ajattelimme etsiä telttapaikan. Mutta tämä seutu on niin jyrkkää ettei tasaisia paikkoja juuri ole. Niinpä jatkoimme nousua ylöspäin Moosin kylään ja kävimme kyselemässä yösijaa majataloista.Ei ollut.Nyt ollaan taas vähän ylempänä pikku polun varressa,joka nousee tieltä ylös.
Ajokilsat 44km. 1500m nousua.

St Lorenzen-Vipiteno

Herättiin aamulla kukon kiekumiseen 5.30. Aasit ja hepat hörisi tallissa. Oli kyllä kiva leirintäalue ja maksoi 25e.
Ajeltiin 20km alamäkeä ja koko päivä pyörätietä! Ihan luksusta. Maasto- ja maantiepyöräilijöitä oli paljon liikenteessä. Jätskillä ja cappuccinolla käytiin Muhlbachin viehättävässä kaupungissa. Ollaan tiukasti saksankielisellä alueella ja kylät on olleet siistejä saksalaistyyppisiä tirolilaiskyliä. Lämmintä riittää vaikka ollaan kilometrin korkeudessa: 30 astetta.
Nyt ollaan Vipitenossa ihan perinteisellä leirintäalueella.
Kilometrejä 58,kokonaisnousua 650m.

Corvara-St Lorenzen

Kimmo halusi lähteä a-luokan retkelle pyörän kanssa ja kiertää neljän passon lenkin ilman kamoja. Maukka valitsi aamupäiväkävelyn vuoren rinteessä :)
Isännän pyöräretki venähtikin melkoisesti ja sillä välin emäntä lempattiin leirintäalueelta ulos siestan alkaessa klo 12.
Kimmolla siis 53  km aamupäivästä ja passojen huiputukset! Kova äijä!
Iltapäivällä jatkettiin matkaa alamäkeä 34km kaikkien autojen kanssa. Ajettiin 5 tunnelia alamäkeen n.35km/h. Kilpapyöräilijät suhas ohi!
Nyt ollaan aivan idyllisellä leirintäalueella kukkojen ja kanojen kanssa :)